Säätiön historia

PSYKIATRIAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ MIELENTERVEYDEN TUKENA 1971-2019
Jouko Lönnqvist

Psykiatria uudistuu – säätiö perustetaan 1971
Psykiatrian Tutkimussäätiö perustettiin vuonna 1971. Tuolloin elettiin suurvaltojen vastakkain asettelun aikaa. Presidentti Urho Kekkonen johti Suomen ulkosuhteita. Euroopan hullut vuodet olivat takana päin. Nuoret ikäluokat olivat tulleet aktiivisesti mukaan yhteiskunnan uudistamiseen myös Suomessa. Saimme peruskoulun, yliopistouudistuksen ja terveyskeskukset sekä uudistuvan psykiatrian.

Helsingin yliopiston psykiatrian professoriksi oli valittu 1968 Kalle Achté (1928-2019), joka lähti tukijoineen uudistamaan yliopistopsykiatriaa ja koko mielenterveyden kenttää. Tässä muutosten vuossa syntyi myös Psykiatrian Tutkimussäätiö ja myös sen tukema suomalaisen psykiatrian vuosikirja Psychiatria Fennica. Säätiötä olivat perustamassa professori Kalle Achtén lisäksi psykiatrian klinikan apulaisylilääkäri LL Pasi Härkönen (1930-1990) sekä Sanervan sairaala ylilääkäri LKT Leena Nikula-Baumann (1924-1999). Säätiö hyväksyttiin yhdistysrekisteriin kesäkuun 4. päivänä 1971.

Ensimmäiseen hallitukseen valittiin lisäksi professori OTT Juhani Kyläkallio (1930-) sekä psykiatrian erikoislääkäri LKT Eero Rechardt (1926-2012). Ensimmäisessä kokouksessa 15.6.1971 ravintola Motissa puheenjohtaja Kalle Achté merkitsi muistiin viestin tuleville sukupolville: ”Näemme tulevaisuuden valoisana ja toiveikkaana. Toivottavasti näitä muistetaan ja ehkä siteerataan kun pari vuosikymmentä on kulunut”.

Säätiön alkupääomaksi saatiin lääketeollisuuden lahjoituksina 21 000 markkaa, vuoden 2018 rahassa 31 792 euroa. Heti toimintansa alussa säätiö sai myös ensimmäisen yksityisen lahjoituksensa, josta muodostettiin lahjoittajiensa nimeä kantava rahasto ”Sylvi, Teodor och Torkel Calàs fond”.

Säätiön tarkoitus ja toimintatavat
Sääntöjen mukaan (2§) säätiön tarkoituksena on psykiatrisen tieteellisen tutkimustyön edistäminen, psykiatristen sairauksien aiheuttamien haittojen torjuminen, näiden tautien ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen Suomessa.

Toiminnan ytimenä on alusta alkaen ollut psykiatrisen tutkimuksen tukeminen. Hallitukset ovat tulkinneet säätiön tarkoituspykälää eri tavalla painottaessa kunkin ajan tarpeiden mukaan. Alkuvuosikymmeninä tutkimusta tuettiin apurahojen ohella korostuneesti koulutus- ja julkaisutoiminnan avulla sekä tukemalla kansainvälistä yhteistyötä.

Apurahoina toteutuva tutkimuksen suora tuki on edelleen tärkeä osa säätiön toimintaa. Julkaisutoimintaa on kohdennettu Psychiatria Fennican lisäksi yksittäisillä päätöksillä myös muuhun tieteelliseen julkaisutoimintaan sekä esimerkiksi yksittäisiin kulttuurisesti kiinnostaviin kirjahankkeisiin. Koulutustilaisuuksia ja julkisia tilaisuuksia on järjestetty ajankohtaisen tarpeen mukaisesti. Säätiö on järjestänyt toimintansa alusta alkaen mielenterveyttä eri taiteen osa-alueisiin yhdistäviä luento- ja yleisötilaisuuksia. Nykyisin toiminnan piiriin on tullut koko mielenterveyden koko laaja kenttä, sen ajankohtaiset spesifiset tarpeet sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Yhteistyö Suomen Psykiatriyhdistyksen kanssa
Yhteistyötä Suomen Psykiatriyhdistyksen kanssa on tiivistetty 1980-luvun puolesta välistä alkaen määrätietoisesti. Psykiatriyhdistyksen puheenjohtajat on valittu aina hallituksen jäseniksi. Säätiö on toiminut samoissa toimitiloissa psykiatriyhdistyksen kanssa vuodesta 1992 alkaen. Apurahojen hakua ja myöntämistä on tehty koordinoidusti. Myös yksittäisiä julkaisuhankkeita ja muita tukitoimia on tehty yhdessä. Molempien yhteisöjen säännöissä mainitaan toinen osapuoli omaisuuden saajana, jos toisen toiminta jostain syystä loppuisi. Säätiötä onkin sisäisessä viestinnässä markkinoitu psykiatriyhdistyksen jäsenille ”sinun säätiönäsi”.

Säätiön toiminta eri vuosikymmeninä
Säätiön yhteys HYKS:n psykiatrian klinikkaan ja Lapinlahden sairaalaan sekä sen henkilökuntaan jatkui tiiviinä koko Kalle Achtén professorikauden ajan vuoden 1991 loppuun asti. Tämän kauden symbolina on Lapinlahti-mitali, jota säätiö jakoi ansioituneille alan henkilöille Lapinlahti-luennon yhteydessä vuodesta 1974 alkaen. Perinne on jatkunut vuodesta 2015 alkaen HUS:n Psykiatria-päivän yhteydessä säätiön jakaessa vuosittain Mielenterveys-palkinnon.

Säätiö on jakanut suomalaisen psykiatrian merkittävimmän tunnustuspalkinnon, Kalle Achté -palkinnon, vuodesta 1996 alkaen. Sen ovat saaneet Erik Anttinen 1996, Yrjö O. Alanen 1999, Veikko Aalberg 2003, Johannes Lehtonen 2008, Pekka Tienari 2013, Jaana Suvisaari 2018. Säätiön valtuuskunnan jäsen arkkiatri Nils Oker-Blom lahjoitti tähän tarkoitukseen tekemänsä pronssiveistoksen, Illusian, joka on annettu palkinnon saajalle.

Säätiö on koko toimintansa ajan tukenut ja julkaissut suomalaisen psykiatrian vuosikirjaa Psychiatria Fennicaa. Vuodesta 2017 alkaen se on ilmestynyt verkkojulkaisuna. Psychiatria Fennica on toiminut suomalaisen psykiatrian näyteikkunana ulospäin ja tarjonnut hyvän forumin erityisesti alan nuorille asiantuntijoille sekä suomalaista psykiatriaa esitteleville katsausartikkeleille. Vuosikirjan lisäksi säätiö on julkaissut vuosikymmenten kuluessa erittäin runsaasti suurelle yleisölle tarkoitettuja kirjoja, tieteellisiä raportteja, väitöskirjoja ja muita julkaisuja. Julkaisutoiminnasta on vastannut toimituskunta päätoimittajan johdolla yhteistyössä säätiön asiamiehen/toimitusjohtajan sekä kirjoittajien kanssa. Päätoimittajina ovat olleet Kalle Achté 1971-1991, Jouko Lönnqvist 1992-2008 sekä Timo Partonen vuodesta 2009-2019.

Säätiö on edistänyt ja tukenut monin tavoin suomalaisen psykiatrian kansainvälistymistä, etenkin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin siihen oli kasvavaa tarvetta. Psychiatria Fennica jaettiin ilmais- ja vaihtokappaleina maailmanlaajuisesti useita satoja kappaleita vuosittain. Säätiö toimi tuolloin myös lukuisten kansainvälisten kokousten ja tapaamisten tukijana.

Aivan toimintansa alusta alkaen säätiön aktiviteetteihin on kuulunut myös mielenterveyden ja kulttuurin eri muotojen yhteistyön tukeminen. Olemme olleet järjestämässä ja tukemassa lukuisia erilaisia tilaisuuksia mielenterveyden ja eri taidemuotojen välille. Yhteistyön kohteina ovat olleet muun muassa kirjallisuus, kuvataide, musiikki, elokuva ja teatteri.

Olemme järjestäneet ja osallistuneet erilaisiin koulutushankkeisiin ajankohtaisten kehittämistarpeiden mukaisesti. Säätiö oli vahvasti mukana muun muassa hammaslääkäreiden mielenterveysosaamisen kehittämisessä vuosina 1989-1998. Myöhemmin koulutustoimintaa on kohdennettu spesifisinä hankkeina psykiatrikunnan lisäksi suurelle yleisölle sekä erityishankkeina myös yksittäisille yhteistyökumppaneille. Riippumattomana asiantuntijayhteisönä säätiö on ottanut osaa tarvittaessa mielenterveyden kannalta tärkeisiin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin teemoihin kuten esimerkiksi itsetuhoisuuteen, vakaviin mielenterveyden häiriöihin, masennukseen, työ- ja toimintakykyyn, nuorten ongelmiin ja koulujen mielenterveyshaasteisiin.

Säätiön toimintaa tuki vuosina jo sen alkuvuosina neuvottelukunta. Uusi neuvottelukunta perustettiin 1994 ja puheenjohtajana toimi kansleri Jaakko Honko. Säätiöllä on ollut tukena myös erilaisia toimikuntia, jotka ovat järjestäneet koulutustilaisuuksia, myyjäisiä ja juhlatilaisuuksia. Suurta mainetta ja paljon hyvää mieltä tuottivat ”Sielujen yö” -tapahtumat, ohjelmalliset gaala-illalliset, joita järjestettiin säätiön tueksi lähes vuosittain 1974-94.

Säätiön tukeminen ja varainhankinta
Voidakseen kohdentaa merkittävää tukea mielenterveyden kannalta tärkeisiin asioihin säätiö tarvitsee myös itse kasvavaa tukea. Oleellinen merkitys on ollut ja tulee aina olemaan lukuisten ihmisten, niin asiantuntijoiden kuin muiden mielenterveydestä kiinnostuneiden, pyyteetön ja useimmiten näkymätön osallistuminen eri tavoin säätiön toimintaan. Se on erilaisten tilaisuuksien ja toimintojen tukemista omalla työpanoksella, tilojen antamista, yhteyksien rakentamista, puolesta puhumista, myönteisen mielikuvan välittämistä, asiantuntijana toimimista, monenlaista aktiivista toimintaa ja myös suoraa taloudellista tukea. Vuosien kuluessa taloudellista tukeaan ovat antaneet lukuisat yksityishenkilöt, monet liikeyritykset ja erilaiset yhteisöt, hyvinkin yllättävät ja usein anonyymeina toimineet tahot. Kaikki tuki on ollut aina tarpeen ja otettu suurella kiitollisuudella vastaan. Pienikin myönteisyyden osoitus mielenterveyttä kohtaan on aina suurlahjoitus. Auttaminen tekee hyvää!

Tulevaisuuden haasteet
Säätiön toiminnan suunta on määritelty sen tarkoituspykälässä. Säätiön ideana on tukea luotettavan tiedon hankkimista mielenterveydestä ja sen häiriintymisestä. Luotettavaan tietoon perustuva toiminta vaikuttaa tehokkaimmin mielenterveyden edistämiseen, häiriöiden ehkäisyyn ja myös hoitoon. Tätä työtä säätiö tekee intohimoisesti ja korkealla asiantuntemuksella. Asiantuntijana meillä on oltava erittäin hyvä käsitys siitä, mikä on väestön mielenterveyden kehitys, palvelujen tarve, näyttöön perustuva tiedon taso ja mikä on suomalainen erityistiedon tarve. Meidän on tartuttava rohkeasti voimavarojemme puitteissa ajankohtaisiin ja strategisesti tärkeisiin mielenterveysasioihin.

Olemme itsenäinen ja riippumaton säätiö, mutta teemme yhteistyötä muiden kanssa. Säätiö toimii yhteisen hyvän palveluksessa. Tämän vuoksi toiminnan tulee olla hyvin avointa. Luottamus toimintaamme kohtaan onkin meille kunniakysymys.

Säätiön varallisuuden kasvattaminen turvaa säätiötoiminnan jatkuvuuden ja takaa antamamme tuen jatkuvan kasvun. Säätiön pääoman kartuttaminen onkin jatkuva haaste jokaiselle hallitukselle.

Säätiön hallinto
Säätiötä johtaa säätiölain mukaisesti ja hyvää hallintotapaa noudattaen hallitus. Asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta on vastannut asiamies, vuodesta 2017 toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenet ovat edustaneet psykiatrisen tutkimuksen ja mielenterveyden lisäksi säätiö- ja osakeyhtiöjuridiikkaa, talous- ja kiinteistöosaamista, julkaisutoimintaa ja viestintää sekä säätiöosaamista. Hallitukseen ovat vuosien kuluessa kuuluneet perustajajäseninä Kalle Achté (1971-2003), Pasi Härkönen (1971-1986), Juhani Kyläkallio (1971-), Leena Nikula-Baumann (1971-1999) ja Eero Rechardt (1971-78). Myöhemmin hallituksessa ovat toimineet Pekka Linnanvirta (1976-1989), Jouko Lönnqvist (1984- ), Esko Tanhuanpää (1985-2015), Bruno Taajamaa (1987-2001), Ola Saarinen (1989-1997), Kari Pylkkänen 1990-2017), Johannes Lehtonen (1996-1999), Raimo K.R. Salokangas (2000-2003), Matti Joukamaa (2004-2007), Jyrki Korkeila (2008-2011), Pekka Luukkainen (2009- ), Mauri Marttunen (2009-), Minna Valkonen-Korhonen (2012-15), Tiina Paunio (2015- ), Tuula Putkinen (2015- ), Sami Pirkola (2016- ), Kaisla Lahdensuo ent. Joutsenniemi (2016- ) ja Nina Lindberg (2017- ) . Hallituksen puheenjohtajana on vuosina 1971-2003 toiminut Kalle Achté, sen jälkeen Jouko Lönnqvist (2003-2019) ja Mauri Marttunen (2019-).

Säätiön ensimmäisenä asiamiehenä toimi Liisa Tapiovaara (1971-1973). Häntä ovat seuranneet Juha Savander (1974-1979), Aarne Kavilo (1979-1980), Anja Nurmela (1982-1994), Hanna Hemilä (1994-1997), Aini Ostamo 1997-2007, Lauri Österman ent. Ostamo (2008), Elina Suontama (2009-2012), Satu-Marja Mynttinen (2012-2013), Kaisla Joutsenniemi (2014-16).

PsM, KTM Tiia Pirkola valittiin asiamieheksi vuonna 2016 ja toimitusjohtajaksi 2017.