Apurahat ja palkinnot

Psykiatrian tutkimuksen avulla saamme luotettavaa tietoa siitä, millaisia psykiatriset vaikeudet ovat ja miten niitä tulisi ennaltaehkäistä ja hoitaa. Mielenterveyden tutkimuksen myötä löydetään hoitoja myös sellaisille häiriöille, joita aiemmin ei ole osattu hoitaa. Esimerkiksi psykiatrisista sairaalapotilaista arviolta 20% saattaa kärsiä epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Ennen 90-lukua ei tunnettu toimivia hoitomenetelmiä. Tutkimuksen myötä on kehitetty toimivia psykoterapian muotoja ja nyt epävakauden hoitoon koulutetut yksiköt leviävät pitkin Suomen erikoissairaanhoitoa. Psykiatrian Tutkimussäätiö tukee psykiatrista tutkimusta jakamalla alan tutkijoille apurahoja tutkimuksensa suorittamiseksi.

Psykiatrian Tutkimussäätiön tutkimusapurahat jaetaan kerran vuodessa. Hakuaika on vuosittain 1. - 31. tammikuuta. Apurahat myönnetään etupäässä nuorille väitöskirjaa tekeville psykiatrian alan tutkijoille ja ne ovat suuruudeltaan muutamia tuhansia euroja. Lisätietoja saa säätiöstä.

Säätiö jakaa joka viides vuosi Kalle Achté -palkinnon tunnustuksena ansioituneelle suomalaiselle psykiatrille. Palkinnolla säätiö pyrkii kiinnittämään julkista huomiota mielenterveyden ongelmiin ja niiden hoitoon. Palkinnon saajat ovat monipuolisesti ansioituneita psykiatrian ja mielenterveyden psykiatrian edistäjiä. Vuonna 2013 palkinto annettiin professori Pekka Tienarille. Aikaisemmat Kalle Achté -palkinnon saajat ovat professori Erik Anttinen, professori Yrjö O. Alanen, professori Veikko Aalberg ja emeritusprofessori Johannes Lehtonen.

Lisäksi vuodesta 2016 on jaettu vuosittain palkintoa, joka kantaa nimeä Psykiatrian Tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinto. Palkinto on säätiön hallituksen päätökseen perustuva julkinen huomionosoitus merkittävästä panoksesta ja toiminnasta suomalaisen mielenterveystyön edistämisessä. Palkittava toiminta ja henkilö valitaan Suomesta väestön mielenterveyteen eri tavoin vaikuttavien toimijoiden keskuudesta, ja sillä pyritään kohdistamaan perusteltua huomiota sellaisiin aktiivisiin vaikuttajiin, jotka tavallisesti jäävät kliinisen ja häiriökeskeisen tutkimuksen huomioinnin ulkopuolelle. Palkinto jaetaan vuosittain HUSin ja HY:n Psykiatrian päivässä tai hallituksen niin erikseen päättäessä muunakin ajankohtana. Palkinnonsaajalle luovutetaan säätiön Lapinlahti-mitali. Vuonna 2016 palkinto myönnettiin LT Pekka Mustoselle ja vuonna 2017 LT Matti Kaivosojalle.

Vuoden 2017 apurahojen saajat

Kari Aaltonen  LL, psykiatrian erikoislääkäri, Helsinki:

Mielialahäiriöt ja itsetuhokäyttäytyminen: riskitekijät ja kliininen epidemiologia (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Psykiatrian alassa kiehtovinta on ilmiöiden moniulotteisuus. Erityisesti tutkimusta aloittaessa kiinnostusta herättivät biologisten, ympäristöön ja kehitykseen liittyvien tekijöiden keskinäinen vuoro- ja muovaava vaikutus. Sittemmin psykiatrinen tutkimus on tarjonnut myös erinomaisen mahdollisuuden laajentaa ja syventää omaa psykiatrista tietämystä.


2. Tutkimukseni aihe

Tutkin itsetuhokäyttäytymisen, eli itsemurha-ajattelun, itsemurhayritysten ja -kuolemien, yleisyyttä ja taustatekijöitä masennuksesta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöistä kärsivillä potilailla.


3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Itsemurha on ehkäistävissä. Mielialahäiriöillä on suuri kansanterveydellinen merkitys ja nämä ovat myös yhteydessä itsemurhakuolemiin. Itsemurha on yhä merkittävä kuolinsyy maailmassa; varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmässä jossa itsemurha on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin kuolinsyy, sekä yleisin kehittyneissä maissa. Itsemurhia voidaan ehkäistä sekä tunnistamalla ja ymmärtämällä paremmin näiden taustatekijöitä, että tähän perustuen kehittämällä hoito- ja ehkäisymuotoja. Näin itsemurhavaarassa olevat henkilöt saadaan tulevaisuudessa yhä paremmin ja paremman hoidon ja tuen piiriin.


Lassi Björnholm  FM, lääketiet.kandi, Oulu:

Early predictors of white matter microstructure in the adult brain (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Psykiatristen sairauksien taustat ja loputtoman monimutkaisilta tuntuvien ihmisaivojen tutkiminen sekä uuden tiedon tuottaminen tempaisivat mukaansa gradua tehdessäni. Lääketieteen opintojen myötä sairauksien luonne ja eri tutkimushaarojen pientenkin löydösten tärkeys on ennestään korostunut. Aivokuvantamisen käyttö tutkimuksessa on kiehtovaa koska tuotettu aineisto on tunnettujen virhelähteiden puitteissa objektiivista, vaikkakin vaikeasti tulkittavaa.

2. Tutkimukseni aihe

Tutkin aivojen valkoisen aineen kehittymistä sikiökaudelta nuorelle aikuisiälle kun vaikuttimina ovat sukupuoli, äidin raskauden aikainen tupakointi ja lapsen varhainen motorinen kehitys. Väitöstutkimuksessa pyrin ymmärtämään tekijöiden vaikutuksia sekä syventämään yleisesti käytettyjen magneettikuvantamisen menetelmien tulkintoja löydöksistä. Tulkintojen yleistettävyyteen pyrin käyttämällä useita magneettikuvantamisen menetelmiä, eri analyysitekniikoita sekä laajoja suomalaisia ja ulkomaalaisia kohorttiaineistoja.


3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Aivojen kehitys sikiökaudelta nuoruuteen käsittää valtavasti muutoksia ja on erityisen herkkä häiriöille, määrittäen näin koko elämää. Erilaisten kehityskulkujen ymmärtämisen tarve korostuu kehitettäessä interventioita äidin raskauden aikaista tupakointia vastaan tai pyrittäessä ehkäisemään sairastuminen sukupuolilla eri tavoin ilmeneviin psykiatrisiin sairauksiin.

 

Eeva Holmberg  PsM, Turku:

Maternal interaction behavior and child´s self-regulation capacity -perinatal and resilience factors (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Tein opiskeluaikanani pro gradu -tutkielman varhaisesta vuorovaikutuksesta ja jo tuolloin heräsi kiinnostus jatkaa vielä myöhemmin tutkimustyötä samasta aiheesta. Valmistumisen jälkeen työskentelin lasten, nuoriso -ja aikuispsykiatrialla, jolloin kiinnostus varhaisten elämänvaiheiden merkityksestä psykopatologian kehittymisessä kasvoi. Tutkimustyö on myös monipuolinen ja mielenkiintoinen työ kliinisen työn rinnalle.

 2. Tutkimukseni aihe

Tutkimukseni aiheena on selvittää, miten äidin ja lapsen varhainen vuorovaikutus vaikuttaa raskaudenaikaisen stressialtistuksen ja lapsen itsesäätelykyvyn yhteyteen. Tutkimus osa FinnBrain -raskauskohorttitutkimusta, jossa pitkittäistutkimusasetelmassa kerätään laajaa ja monitekijäistä tutkimusaineistoa raskaudenaikaisen stressin ja lapsen kehityksen välisistä yhteyksistä.

 3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Tutkimuksessa yhdistetään  vuorovaikutus- ja mentalisaatiomittareita moderniin neurofysiologiseen tutkimuskenttään, jolloin saadaan aivan uudenlaista tietoa varhaisista vuorovaikutussuhteista. Tutkimusasetelmalla on mahdollista saada laajempaa ymmärrystä varhaislapsuuden psykopatologian kehittymisen mekanismeista, jolloin voidaan suunnitella uusia menetelmiä lasten psykiatristen häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. 

 

Sanna Huhtaniska  LL, Oulu:

Psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Aivojen rakenteen ja toiminnan merkitys psykiatristen sairauksien osalta on kiehtova ja vielä kovin vähän ymmärretty aihe, ja tutkimuksessa riittää haasteita. Myös tutkimusryhmän aktiivisuus ja kansainvälisyys vetivät puoleensa.

2. Tutkimukseni aihe

Aiheenani on psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa. Tavoitteenani on selvittää, liittyvätkö elinaikainen ja 9 vuoden seurannanaikainen psykoosilääkitys ja bentsodiatsepiinien käyttö aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa ja onko yhteys erilainen mielialapsykooseja sairastavilla. Tutkimukseni aineistona on Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Lääkkeiden pitkäaikaisvaikutusten selvittäminen on tärkeää, sillä psykoosilääkitystä käytetään yleensä useita vuosia, jopa elinikäisesti ja bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on myös yleistä etenkin skitsofreniaa sairastavilla. Aineistoni naturalistinen asetelma sopii erittäin hyvin lääkkeiden pitkäaikais- ja haittavaikutusten tutkimiseen ja väestöpohjaisen tutkimusasetelman tuloksia voidaan yleistää laajemmin kuin kliinisistä aineistoista saatuja tutkimustuloksia.

 

Emma Komulainen  LL, Helsinki:

Early effects of antidepressants on emotional processing (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta, koska halusin syventää ymmärrystäni psykiatrisista sairauksista sekä mielen ja aivojen toiminnasta. Tutkimus tarjosi myös vastapainoa ja vaihtelua kliiniselle työlle. Sain mahdollisuuden työskennellä mielestäni erittäin kiinnostavassa tutkimusprojektissa. 

2.  Tutkimukseni aihe

Tutkin masennuslääkkeiden vaikutusta tunteiden prosessointiin toiminnallisen magneettikuvauksen sekä erilaisten behavioraalisten mittareiden avulla. Masennuslääkkeet voivat muuttaa tunnepitoisen tiedon käsittelyä aivoissa jo tuntien tai päivien kuluessa, korjaten masennukseen liittyvää negatiivista vääristymää tiedon käsittelyssä. Nämä varhaiset muutokset saattavat olla merkittävässä roolissa masennuslääkkeiden toiminnan ja tehon kannalta.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Masennuslääkkeiden vaikutusmekanismeja tunnetaan yhä heikosti. Niiden parempi tunteminen on tärkeää uusien lääke- ja muiden hoitojen kehittämisen kannalta. Masennus on yleinen ja uusiutuva psykiatrinen sairaus ja tarve nykyistä tehokkaammille hoitointerventioille on suuri. Masennuslääkkeiden aikaansaamien varhaisten muutosten selvittäminen voi myös auttaa löytämään hoitotehoa ennustavia markkereita. 

 

Maria Sumia  LL, lastentautien erikoislääkäri, Tampere:

Gender dysphoria on adolescence (väitöskirjatyö)

1. Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Kliinisessä työssäni nuorisopsykiatrialla törmäsin jatkuvasti transsukupuolisuutta koskeviin kysymyksiin ja halusin saada lisää tietoa ja ymmärrystä aiheesta.

2. Tutkimukseni aihe

Sukupuolidysforia nuoruusiässä.

3. Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Aiheesta on vain vähän tutkimustietoa, ja suomalaisesta tutkimusta ei juurikaan ole tehty. Lähetteitä sukupuolen uudelleen määrittelyn edellytysten arvioinnin psykiatrisiin tutkimuksiin tehdään nykyään enemmän kuin aikaisemmin, ja jo pelkästään palvelujen kehittämisen vuoksi on tärkeää saada lisää ymmärrystä aiheesta.


 



 

 


 

 

 

 

Ajankohtaista

09.08.2017
Psykiatrian Tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinto Matti Kaivosojalle
Lue Lisää →

11.06.2017
Hieno ilta Andorrassa 8.6.2017!
Lue Lisää →

29.03.2017
Tervetuloa Psykiatria Taiteessa -tapahtumaan 8.6.2017
Lue Lisää →

16.03.2017
Psykiatrian Tutkimussäätiö jakoi apurahoja
Lue Lisää →

13.03.2017
In memoriam: Kari Pylkkänen 28.6.1944 - 4.2.2017
Lue Lisää →

19.10.2016
Psychiatria Fennica 2016 ilmestynyt
Lue Lisää →

18.03.2016
Säätiö jakoi apurahaa tutkijoille
Lue Lisää →

25.09.2015
Säätiö ottaa kantaa mediassa mielenterveyden huomioimiseksi työelämän uudistuksissa
Lue Lisää →

23.07.2015
Vuoden teemana Työ ja mielenterveys
Lue Lisää →

Blogi

23.09.2016
Kaisla Joutsenniemi: Turvapaikanhakijat ja resilienssi
Lue Lisää →

26.07.2016
Kari Pylkkänen: Mielen ja ruumiin terveydenhuollon lainsäädäntö tulisi yhdentää Sotessa
Lue Lisää →

11.07.2016
Kari Pylkkänen: Mielenterveys - terveydenhuollon suurin ja kallein haaste
Lue Lisää →

17.06.2016
Sami Pirkola: Ymmärrystä ja hyvinvointia rekistereistä
Lue Lisää →

01.06.2016
Kari Pylkkänen: Psykoterapian kriisi - lyhyt vai pitkä kaava?
Lue Lisää →

01.03.2016
Kelan etäkuntoutus voi parantaa psykoterapian saatavuutta
Lue Lisää →

23.07.2015
Työelämän aktivointitoimenpiteisiin panostettava
Lue Lisää →

02.06.2015
Hallitusohjelman vaikutukset lasten eriarvoistumiseen
Lue Lisää →

18.05.2015
Alkoholiongelmien hoito ehkäisee rikollisuutta
Lue Lisää →

07.05.2015
Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy opiskelijoilla
Lue Lisää →

04.05.2015
Lasten ja nuorten itsemurhat: muutoksia kuolleisuudessa ja tekotavoissa
Lue Lisää →

17.02.2013
Nuoruus ja mielenterveys
Lue Lisää →

07.01.2013
Itsemurhien ehkäisyyn uusin keinoin
Lue Lisää →