Koskettavia tunnelmia, kohtaamisia ja puheenvuoroja 6.9.2018 Kalle Achté-palkinnon saajan julkistamistilaisuudessa
Psykiatrian Tutkimussäätiön historiallisessa juhlaseminaarissa 6.9.2018 myönnettiin nyt kuudetta kertaa Kalle Achté -tunnustuspalkinto, jonka sai lääketieteen tohtori, tutkimusprofessori Jaana Suvisaari. Palkinto myönnettiin psykiatrisen tutkimuksen ja myös väestötasoisen mielenterveystutkimuksen hyväksi poikkeuksellisen menestyksekkäästi toimineelle ja edelleen hyvin aktiivisessa työvaiheessa olevalle henkilölle, jonka uraa Säätiö toivoo palkinnon omalta osaltaan siivittävän yhä eteenpäin. Psykiatrian Tutkimussäätiö halusi valinnallaan samalla korostaa psykiatrisen tutkimuksen tärkeää asemaa keskeisten mielenterveyshäiriöiden ymmärtämisessä ja myös vaikeimpien potilasryhmien auttamisessa.
Kukkatervehdyksen ja palkintosumman lisäksi palkinnon saajalle luovutettiin arkkiatri Nils Oker-Blomin säätiölle tekemä Illusia-pienoisveistos pysyväksi muistoksi palkinnon myöntämisestä.
Tilaisuus oli samalla sekä tieteellisesti korkeatasoinen, että lämminhenkinen, erityisesti, kun sitä kunnioitti läsnäolollaan itse emeritusprofessori Kalle Achte, joka sai samalla onnittelut seuraavalla viikolla olevan 90-vuotispäivänsä johdosta.
Seminaarissa Jaana Suvisaaren Psykoosien tutkimusta käsittelevän juhlaluennon lisäksi kuultiin Sosiaalipsykiatrian professorin Sami Pirkolan puheenvuoro psykiatrian asemasta tulevaisuuden palvelujärjestelmässä, VTT Niina Metsä-Simolan esitys parisuhteen ja mielenterveyden yhteyksistä sekä Psykiatrian professori Tiina Paunion luento unesta ja mielenterveydestä.
Musiikkiesityksenä kuultiin Duodecim-seuran kulttuuripalkinnon saaneen Sanna Salmenkallion ja turvapaikanhakija Ali Saadin esittämiä koskettavia lauluja.
Tässä vielä ote Säätiön hallituksen puheenjohtajan, professori Jouko Lönnqvistin puheesta tilaisuudessa:
”Jaana Suvisaari tunnetaan erityisesti psykoosien syntymekanismeja ja riskitekijöitä koskevista tutkimuksistaan ja myös laajemmin väestön mielenterveyttä ja mielenterveyden häiriöitä koskevista epidemiologisista tutkimuksista. Useimmat tutkimushankkeet ovat olleet laajan tutkijajoukon ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvia ja myös kansainväliseen tutkijayhteistyöhön ja rahoitukseen nojaavia. Nykyaikainen menestyvä tutkimus vaatii ja on vaatinut oivaltavia perusideoita, tarkkoja strategisia valintoja, pitkäjänteistä työskentelyä mutta myös oikea-aikaisia muutoksia ja luopumisia suunnitelmissa, inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja, hyvää kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja tietysti uusia merkittäviä löydöksiä. Muun muassa näistä syistä, ja usein myös sattumastakin johtuen, syntyy merkittäviä tutkimustuloksia ja niiden pohjalta koko väestöä hyödyntäviä uusia tapoja toimia ja auttaa viime kädessä yksittäisiä potilaita. Edellä mainitut piirteet ovat olleet tunnusomaisia myös Jaana Suvisaaren työskentelylle.
Tähän mennessä häneltä on ilmestynyt, yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa, yli 230 vertaisarvioitua kansainvälistä tieteellistä julkaisua. Niistä yli 10% on julkaisua, joihin on viitattu vähintään 100 kertaa, ja useita julkaisuja, joihin viittauksia on yli 1000. Julkaisufoorumeina ovat olleet kaikki kansainvälisesti tunnetuimmat tieteelliset lehdet kuten esimerkiksi Nature, Science ja JAMA Psychiatry. Hän on ohjannut ansiokkaasti, ja todella osallistuen, suuren joukon tohtorinväitöstutkimuksia (13 +7 tänä ja ensi vuonna) ja paljon myös muita opinnäytteitä, toiminut esimiestehtävissä, kouluttajana ja asiantuntijana, ollut kaiken kaikkiaan erinomaisen aktiivinen ja aikaansaapa sen yli kahden vuosikymmenen aikana, joka on kulunut hänen valmistumisestaan lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta. Psykiatrian erikoislääkärin tukinnon Jaana Suvisaari suoritti valmiiksi vuonna 2005. Hän on tehnyt tutkimusta mielenterveyden alueella yli kahden vuosikymmenen ajan Kansanterveyslaitoksella ja THL:ssä. Jaana Suvisaari on hankkinut mittavan määrän sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusrahoitusta mielenterveystutkimuksen piiriin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Jaana on saanut ensimmäisen apurahansa (8000 SMK) Psykiatrian Tutkimussäätiöltä vuonna 1997.
Jaanan väitöskirja vuodelta 1999 kosketteli skitsofrenian ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä, siis läheisesti Kalle Achte´n väitöskirjan teemaa (skitsofrenian kulkua ja ennustetta), joka ilmestyi vuonna 1961 eli 57 vuotta sitten. Tässä tilaisuudessa eri tutkijapolvet kohtaavat. Kun Kalle täyttää ensi viikolla (11.9.) 90 vuotta, niin Jaanalla on 50-vuotispäivänsä seuraavalla viikolla. Elämän sattumaa on, että molemmat ovat syntyneet Mikkelissä, Jaana samana vuonna, kun Kalle valittiin Helsingin yliopiston psykiatrian professoriksi.
Jaana on monin tavoin lahjakas ja pätevä henkilö, mutta erityisesti hän on sosiaalisesti eläytymiskykyinen, empaattinen ja vastuuta ottava sekä aikaansaapa ja tehokas kaikissa toimissaan. Häneltä on aina riittänyt, monista kiireistä huolimatta, aikaa ja huomiota sitä tarvitseville. Hän on aina puhunut arvostavasti, huomaavaisesti ja lämmöllä muista ihmisistä, ei vähiten aviomiestään Jannesta ja lapsistaan Severistä sekä Amandasta.
Lopuksi haluaisin sanoa, että ehkä keskeisin piirre Jaanan tutkijanuralla on alusta alkaen ollut hänen elävä kiinnostuksensa psykoosia sairastavaa suomalaista kohtaan. Se ei ole koskaan ollut objektivoivaa, saati omaa hyötyä etsivää, vaan pyyteetöntä pyrkimystä ymmärtää ja auttaa ihmistä.
Jaana, lämpimät onnittelut Psykiatrian Tutkimussäätiön puolesta ja myös henkilökohtaisesti omasta puolestani.”
