Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan. Nuoruusikäisistä jopa 4-5 % ilmoittaa kokevansa sukupuolensa jollain tavoin erilaisena kuin biologisen sukupuolensa. Suomessa sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin korjaushoitojen harkintaa varten hakeutuvien nuorten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan, ja sama ilmiö on havaittu kansainvälisesti. Kiinnostusta on herättänyt kysymys, onko nuoruusikäisillä kehonkuvan kokemus samaan aikaan muuttunut.  

Suomalainen tutkimusryhmä on tarkastellut lukioikäisten nuorten kehonkuvaa ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia aikana, jolloin nuorten sukupuoli-identiteettihuolet näyttävät lisääntyneen. Tutkijat vertasivat lisäksi edellä kuvatun yleisväestön kokemuksia sukupuolenkorjausta hakevien nuorten kehonkuvan kokemuksiin.

Tutkimus toteutettiin Tampereen kaupunkiseudun lukioissa kahdella kyselyllä viiden vuoden välein vuosina 2011–2017. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 1746 nuorta. Kliininen otos kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalta vuosilta 2011–2017, mutta siihen ei liittynyt seurantaa. Poliklinikalta osallistui kaikkiaan 102 nuorta. Kehonkuvaa mitattiin kehonkuvan asteikolla (BIS). BIS on 30 kohdan luettelo ruumiinosista ja -ominaisuuksista. Vastaaja arvioi tyytyväisyyttään niihin viiden pisteen asteikolla erittäin tyytyväisestä erittäin tyytymättömään. Jos vastaaja on valinnut neutraalin, tyytymättömän tai erittäin tyytymättömän vaihtoehdon, häneltä kysytään, haluaako hän muuttaa tätä ruumiinosaa tai -ominaisuutta lääketieteellisellä tai kirurgisella hoidolla. Kysymykset voidaan jakaa kolmeen luokkaan, jotka ovat ensisijaiset ja toissijaiset sukupuoliominaisuudet sekä neutraalit kehonosat.

 BIS-kyselyn pisteet eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi vuosien 2012 ja 2017 välillä lukiolaisaineistossa. Tyttöjen tyytymättömyys lantioon ja reisiin oli kuitenkin lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi. Sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla asioineiden nuorten BIS-kyselyn pisteet olivat merkittävästi korkeammat kuin vertailuryhmällä kertoen koetusta tyytymättömyydestä omaan kehonkuvaan.

Lukiolaisaineiston perusteella vaikuttaa, että nuorten tyytyväisyys kehonkuvaansa on pysynyt melko muuttumattomana vuosien 2012–2017 välillä, vaikka avun hakeminen sukupuoleen liittyvään kehoristiriitaan on lisääntynyt. On hyvä, että yhä useampi niistä, jotka kokevat kehoristiriitaa, uskaltavat hakea apua. Kyse on ilmiöstä, joka tulisi tunnistaa terveydenhuollossa paremmin, ja johon jo perustasolla pitäisi pystyä tarjoamaan asianmukaista tukea. Nuorten kehonkuvan kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä tulee seurata jatkossakin. Muun muassa seksuaali-identiteettiin liittyvä keskustelu, lisääntyvä avoimuus ja toisaalta sosiaalisen median tuomat paineet muuttavat vauhdilla nuorten kasvuympäristöä. 

Huusko ym. Has general population adolescents’ body image changed alongside the increase in the need for gender identity services? Psychiatria Fennica 2022:53;178-189. https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2022/11/Psychiatria_Fennica-2022-Huusko.pdf