Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin tutkimus, joka selvitti samassa yksikössä toteutetun yhdistetyn asumiskuntoutuksen ja psykiatrisen kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tutkimukseen kuului 39 nuorta aikuista, jotka osallistuivat kuntoutukseen vuosina 2011-2017. Tutkittavien keskimääräinen ikä oli 22 vuotta, heistä yli puolet oli naisia ja kuntoutus kesti keskimäärin 29 kuukautta. Yli puolella tutkittavista oli useita psyykkisiä sairauksia, yleisimmin mielialahäiriö tai psykoottinen häiriö.

Kuntoutuksen alussa 33 % tutkittavista asui itsenäisesti, kun taas kuntoutuksen lopussa itsenäisesti asuvia oli 69 %. Psykiatrisen kuntoutuksen jälkeen tutkittavilla oli myös vähemmän masennusoireita ja maanisia oireita, ja itsen sekä muiden vahingoittamisen riski väheni.

Useat vakavasti psyykkisesti sairastuneet ihmiset tarvitsevat runsaasti tukea asumiseen, ja asumiskuntoutus onkin Suomessa kohtalaisen paljon käytössä. Suomessa psykiatrisen kuntoutuksen interventioiden käyttöönotto on ollut hidasta, vaikka niiden tehosta on hyviä tutkimustuloksia.  Psykiatrisen kuntoutuksen ja asumispalveluiden yhdistäminen voi olla yksi keino kohentaa vaikeasti psyykkisesti sairauden ihmisten sairauden ennustetta ja toimintakykyä. Tolosen ja kumppaneiden tulokset korostavat tarvetta kehittää kokonaisvaltaista psykiatrista kuntoutusta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tolonen J, Jääskeläinen E, Leppänen V, Haapea M, Miettunen J, Moilanen K. The impact of psychiatric rehabilitation – a study of outcomes of persons with severe mental disorders. Psychiatria Fennica 2022 (53), 204-219.

https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2022/11/Psychiatria_Fennica-2022-Tolonen.pdf