Nuorten mielenterveyspalveluiden kysynnän jatkuvasti kasvaessa häiriöiden hoidon kehittäminen perustason palveluissa on olennaista. Tätä edistetään sekä Tulevaisuuden SOTE-keskus ohjelmassa, että osana Mielenterveysstrategian toteutusta. Depressio on ahdistuneisuushäiriöiden ohella keskeisimpiä mielenterveyden häiriötä nuoruusikäisillä ja sen ilmaantuvuus on arviolta 2 %. Menetelmäosaaminen depression hoidossa perustasolla on kuitenkin vaillinaista. Yksi soveltuva menetelmä on nuorten interpersonaalinen ohjanta (IPC-N), jota ollaan nyt osana kansallista mielenterveysstrategiaa levittämässä kansallisesti. Implementoinnin tähänastisia vaiheita ja kunnianhimoista suunnitelmaa noin 1600 ammattilaisen kouluttamisesta menetelmän käyttöön arvioidaan Linnarannan ym. tuoreessa artikkelissa. Menetelmän implementointi perustasolle toteutetaan laaja-alaisena yhteistyönä, johon osallistuvat keskeisesti viisi yliopistoklinikkaa, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keskeinen osa strategiaa on, että menetelmän juurtuminen, saatavuus ja vaikuttavuus varmistetaan. Tätä tukevat esimerkiksi kansallisesti yhteneväiset oiremittarit sekä toteutuneiden interventioiden ja näitä antavien henkilöiden tallentuminen terveydenhuollon rekistereihin. Ammattilaisten koulutusten eteneminen on edennyt aikataulussa, mutta menetelmän leviämisessä on vielä merkittäviä alueellisia eroja. Se, miten menetelmä juurtuu osaksi käytännön työtä ja mikä sen tosielämän vaikuttavuus on, tarkentuvat tulevassa seurannassa. Linnaranta ym. A national implementation of interpersonal counselling, adolescent version (IPC-A) in Finland. Psychiatria Fennica 2022; 53:34–35. https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2022/11/Psychiatria_Fennica-2022-Linnaranta.pdf

IPC-N-menetelmän kansallinen levittäminen ja juurruttaminen on poikkeuksellisen suuri ponnistus, johon liittyy merkittäviä haasteita. Espoon kouluissa vuosina 2016-2017 toteutettiin pilottitutkimus  IPC-N-menetelmän implementoinnista. Työntekijät raportoivat useista haasteista uuden menetelmän käyttöönotossa. Esimerkiksi nuorten arviointi koettiin vaikeaksi ja työntekijät kokivat oppineensa IPC-N-menetelmän vaihtelevasti. Riittävän ajan turvaaminen työntekijöille interventioiden toteuttamiseen oli myös kriittisen tärkeää. Kirjoittajien pohdinta haasteiden tiedostamisesta ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisystä on tärkeää juuri nyt menetelmän levittämisen koskiessa suurta määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia eri puolilla Suomea. Ranta ym. Treating adolescent depression in multi-professional school health and welfare services with IPC-A: Implementation results from a national pilot trial. Psychiatria Fennica 2022; 53:36–55. https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2022/11/Psychiatria_Fennica-2022-Ranta.pdf

Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä häiriöryhmä nuoruusikäisillä ja niiden yhteenlaskettu esiintyvyys on arviolta 10-15 %. Keskeisin näistä on sosiaalisten tilanteiden pelko, johon liittyy voimakas ahdistus siitä, että joutuu muiden toimesta negatiivisella tavalla arvioiduksi. Nuori rakentaa omaa identiteettiään merkittävällä tavalla sen perusteella, miten hän ajattelee muiden hänet näkevän. Näin ollen sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä häpeän pelko voi olla nuorelle hyvin invalidisoivaa ja aiheuttaa pitkäaikaista toimintakyvyn alenemaa tai jopa syrjäytymistä. Myös hoitomenetelmän on tärkeää huomioida nämä nuoruusiälle leimalliset piirteet. Lampela ym. tapaussarjatutkimuksessa tutkittiin sosiaalisten tilanteiden pelon tunnistamisen tukemista ja perustasolle soveltuvan hoitointervention vaikuttavuutta. Yhteensä 10 tutkittavaa rekrytoitiin viidestä yläkoulusta Tampereella ja he olivat keskimäärin 13,8-vuotiaita. Nuoria hoidettiin 10 käynnin mittaisella sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon tarkoitetulla interventiolla (DOCT-SAD). DOCT-SAD on Tampereen yliopistossa kehitetty kehityssensitiivinen kognitiiviseen psykoterapiaan perustuva menetelmä, joka yhdistää yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Nuorten terapeutteina toimivat kaksi psykologian opiskelijaa, jotka saivat koulutuksen menetelmän käyttöön. Intervention jälkeen nuorten ahdistuneisuusoireissa havaittiin merkitsevä vähenemä ja häiriön tunnistamisen tukeminen kouluterveydenhuollossa kuvautui hyödyllisenä. Myös nuoret itse olivat tyytyväisiä ja sitoutuivat interventioon erinomaisesti. Lampela ym. Brief, developmentally oriented cognitive therapy for adolescents with social anxiety disorder: A case series from a pilot evaluation. Psychiatria Fennica 2022; 53:56–75. https://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/2022/11/Psychiatria_Fennica-2022-Lampela.pdf