Aivojen morfologia, konnektiivisuus ja lipidomiikka ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilailla.  

Miksi ryhdyin tekemään psykiatrista tutkimusta?

Olen kokenut  ihmismielen ja psykiatriset sairaudet kiinnostavina jo pitkään, minkä vuoksi päädyinkin aloittamaan opinnot Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009. Opiskeluaikana hakeuduin PET-keskukseen professori Jarmo Hietalan neuropsykiatriseen kuvantamisryhmään, jossa kiinnostavat tutkimusmenetelmät, mielenkiintoinen tutkimusaihe ja hyvät ohjaajat motivoivat jatkamaan väitöskirjatutkimuksen tekoon.

Psykiatrisen tutkimuksen tekeminen kliinisen työn ja erikoistumisen rinnalla tuo myös mielekästä vaihtelua ja mielenkiintoa potilastyöhön.

Tutkimukseni aihe

Väitöskirjani aihe on ‘Aivojen morfologia, konnektiivisuus ja lipidomiset muutokset ensipsykoosi- ja psykoosiriskipotilailla ­– magneettikuvantamistutkimus’.

Tutkimus selvittää magneettikuvantamista käyttäen, kuinka aivojen rakenne ja toiminta yhdistettynä lipidiaineenvaihdunnan biomarkkeripitoisuuksiin ennustaa ensi kertaa psykoosiin sairastuneiden sairauden kulkua ja psykoosiriskissä olevien potilaiden sairauden puhkeamista.

Väitöskirjassani tutkitaan aivojen harmaan aineen paksuutta ja tilavuutta sekä rakenteellista ja toiminnallista konnektiivisuutta magneettikuvantamisen avulla. Kaikilta tutkittavilta otetaan lisäksi laboratoriokokeita veren rasva-arvojen ja metaboliikan selvittämiseksi sekä kerätään kognitiivisia parametreja.

Tutkimuksessa selvitetään, ennustaako ohuempi harmaa-aine etuaivolohkossa tutkimushetkellä heikompaa toimintakykyä ja vaikeampia kognitiivisia oireita vuoden seurannassa. Lisäksi tutkitaan, ennustavatko psykoosiriskipotilaiden ja psykoosipotilaiden valkean aineen konnektiivisuusmuutokset heikompaa toimintakykyä, psykoosiroireiden kehitystä ja vaikeampia kognitiivisia oireita vuoden seurannassa. Tutkimme myös, ovatko lipidiaineenvaihdunnan biomarkkeripitoisuudet yhteydessä psykoosioireisiin, kognitiivisiin oireisiin tai todettuihin aivomuutoksiin, ja ennustavatko todetut aivomuutokset seurannassa psykoosin puhkeamista psykoosiriskipotilailla.

Miksi aiheeseeni liittyvällä tutkimuksella on merkitystä?

Psykoosirsairauksiin ja psykoosiriskiin liittyvällä tutkimuksella on merkitystä, sillä prodromaalipotilaiden aivomuutoksia, yhdistettynä esimerkiksi metabolisiin ja kognitiivisiin muutoksiin, on tutkittu tähän mennessä suhteellisen vähän esimerkiksi skitsofreniapotilaista tehtyihin aivotutkimuksiin verrattuna.

Myös psykoosiin sairastumiseen liittyviä varhaisia lipidiaineenvaihdunnan häiriöitä on tutkittu melko vähän. Tiedetään, että valkean aineen myeliini koostuu enimmäkseen lipideistä. Skitsofreniaan ja muihin psykooseihin liittyy valkean aineen rakenteellisia muutoksia, mutta myeliinin lipidikoostumuksen muutoksia on toistaiseksi tutkittu vähän. Lisäksi tiedetään, että psykoosilääkkeet vaikuttavat voimakkaasti lipidiaineenvaihduntaa säätelevien geenien ilmentymiseen ja entsyymien toimintaan. Tiedossa ei kuitenkaan ole, ovatko vaikutukset pelkästään lääkityksen haittavaikutuksia vai välittyykö antipsykoottinen vaikutus osittain lipidiaineenvaihdunnan muutosten kautta. Myöskään korrelaatioita valkean aineen rakennemuutosten ja seerumin lipidimuutosten välillä ei ole tutkittu.

Tällä tutkimuksella tähdätään psykoosien varhaistunnistamisen parantamiseen ja mahdollisten uusien kliinisten tutkimusinstrumenttien kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla voitaisiin ennustaa psykoosiriskipotilaiden psykoosiin sairastumista sekä jo sairastuneiden toimintakyvyn, oirekuvan ja kongition muutoksia. Kuvantamistutkimukset tuottavat samalla uutta tietoa psykoosin ja psykoosiriskin etiologiasta.