{"id":75,"date":"2019-10-06T15:47:51","date_gmt":"2019-10-06T15:47:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/?page_id=75"},"modified":"2026-01-18T14:41:48","modified_gmt":"2026-01-18T14:41:48","slug":"saation-historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/saation-historia\/","title":{"rendered":"S\u00e4\u00e4ti\u00f6n historia"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n historia<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

PSYKIATRIAN TUTKIMUSS\u00c4\u00c4TI\u00d6 MIELENTERVEYDEN TUKENA 1971-2019<\/strong>
Jouko L\u00f6nnqvist (p\u00e4ivitetty 01.2026 Marjut Grainger)<\/p>\n

Psykiatria uudistuu \u2013 s\u00e4\u00e4ti\u00f6 perustetaan 1971<\/strong>
Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 perustettiin vuonna 1971. Tuolloin elettiin suurvaltojen vastakkain asettelun aikaa. Presidentti Urho Kekkonen johti Suomen ulkosuhteita. Euroopan hullut vuodet olivat takana p\u00e4in. Nuoret ik\u00e4luokat olivat tulleet aktiivisesti mukaan yhteiskunnan uudistamiseen my\u00f6s Suomessa. Saimme peruskoulun, yliopistouudistuksen ja terveyskeskukset sek\u00e4 uudistuvan psykiatrian.<\/p>\n

Helsingin yliopiston psykiatrian professoriksi oli valittu 1968 Kalle Acht\u00e9 (1928-2019), joka l\u00e4hti tukijoineen uudistamaan yliopistopsykiatriaa ja koko mielenterveyden kentt\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 muutosten vuossa syntyi my\u00f6s Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja my\u00f6s sen tukema suomalaisen psykiatrian vuosikirja Psychiatria Fennica. S\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 olivat perustamassa professori Kalle Acht\u00e9n lis\u00e4ksi psykiatrian klinikan apulaisylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri LL Pasi H\u00e4rk\u00f6nen (1930-1990) sek\u00e4 Sanervan sairaala ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri LKT Leena Nikula-Baumann (1924-1999). S\u00e4\u00e4ti\u00f6 hyv\u00e4ksyttiin yhdistysrekisteriin kes\u00e4kuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1971.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iseen hallitukseen valittiin lis\u00e4ksi professori OTT Juhani Kyl\u00e4kallio (1930-) sek\u00e4 psykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri LKT Eero Rechardt (1926-2012). Ensimm\u00e4isess\u00e4 kokouksessa 15.6.1971 ravintola Motissa puheenjohtaja Kalle Acht\u00e9 merkitsi muistiin viestin tuleville sukupolville: \u201dN\u00e4emme tulevaisuuden valoisana ja toiveikkaana. Toivottavasti n\u00e4it\u00e4 muistetaan ja ehk\u00e4 siteerataan kun pari vuosikymment\u00e4 on kulunut\u201d.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n alkup\u00e4\u00e4omaksi saatiin l\u00e4\u00e4keteollisuuden lahjoituksina 21 000 markkaa, vuoden 2018 rahassa 31 792 euroa. Heti toimintansa alussa s\u00e4\u00e4ti\u00f6 sai my\u00f6s ensimm\u00e4isen yksityisen lahjoituksensa, josta muodostettiin lahjoittajiensa nime\u00e4 kantava rahasto \u201dSylvi, Teodor och Torkel Cal\u00e0s fond\u201d.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tarkoitus ja toimintatavat<\/strong>
S\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan (2\u00a7) s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tarkoituksena on psykiatrisen tieteellisen tutkimusty\u00f6n edist\u00e4minen, psykiatristen sairauksien aiheuttamien haittojen torjuminen, n\u00e4iden tautien ennaltaehk\u00e4iseminen ja v\u00e4hent\u00e4minen Suomessa.<\/p>\n

Toiminnan ytimen\u00e4 on alusta alkaen ollut psykiatrisen tutkimuksen tukeminen. Hallitukset ovat tulkinneet s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tarkoituspyk\u00e4l\u00e4\u00e4 eri tavalla painottaessa kunkin ajan tarpeiden mukaan. Alkuvuosikymmenin\u00e4 tutkimusta tuettiin apurahojen ohella korostuneesti koulutus- ja julkaisutoiminnan avulla sek\u00e4 tukemalla kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Apurahoina toteutuva tutkimuksen suora tuki on edelleen t\u00e4rke\u00e4 osa s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimintaa. Julkaisutoimintaa on kohdennettu Psychiatria Fennican lis\u00e4ksi yksitt\u00e4isill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 my\u00f6s muuhun tieteelliseen julkaisutoimintaan sek\u00e4 esimerkiksi yksitt\u00e4isiin kulttuurisesti kiinnostaviin kirjahankkeisiin. Koulutustilaisuuksia ja julkisia tilaisuuksia on j\u00e4rjestetty ajankohtaisen tarpeen mukaisesti. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on j\u00e4rjest\u00e4nyt toimintansa alusta alkaen mielenterveytt\u00e4 eri taiteen osa-alueisiin yhdist\u00e4vi\u00e4 luento- ja yleis\u00f6tilaisuuksia. Nykyisin toiminnan piiriin on tullut koko mielenterveyden koko laaja kentt\u00e4, sen ajankohtaiset spesifiset tarpeet sek\u00e4 yhteisty\u00f6 muiden toimijoiden kanssa.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6 Suomen Psykiatriyhdistyksen kanssa<\/strong>
Yhteisty\u00f6t\u00e4 Suomen Psykiatriyhdistyksen kanssa on tiivistetty 1980-luvun puolesta v\u00e4list\u00e4 alkaen m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti. Psykiatriyhdistyksen puheenjohtajat on valittu aina hallituksen j\u00e4seniksi. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on toiminut samoissa toimitiloissa psykiatriyhdistyksen kanssa vuodesta 1992 alkaen. Apurahojen hakua ja my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 on tehty koordinoidusti. My\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 julkaisuhankkeita ja muita tukitoimia on tehty yhdess\u00e4. Molempien yhteis\u00f6jen s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 mainitaan toinen osapuoli omaisuuden saajana, jos toisen toiminta jostain syyst\u00e4 loppuisi. S\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 onkin sis\u00e4isess\u00e4 viestinn\u00e4ss\u00e4 markkinoitu psykiatriyhdistyksen j\u00e4senille \u201dsinun s\u00e4\u00e4ti\u00f6n\u00e4si\u201d.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminta eri vuosikymmenin\u00e4<\/strong>
S\u00e4\u00e4ti\u00f6n yhteys HYKS:n psykiatrian klinikkaan ja Lapinlahden sairaalaan sek\u00e4 sen henkil\u00f6kuntaan jatkui tiiviin\u00e4 koko Kalle Acht\u00e9n professorikauden ajan vuoden 1991 loppuun asti. T\u00e4m\u00e4n kauden symbolina on Lapinlahti-mitali, jota s\u00e4\u00e4ti\u00f6 jakoi ansioituneille alan henkil\u00f6ille Lapinlahti-luennon yhteydess\u00e4 vuodesta 1974 alkaen. Perinne on jatkunut vuodesta 2015 alkaen HUS:n Psykiatria-p\u00e4iv\u00e4n yhteydess\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6n jakaessa vuosittain Mielenterveys-palkinnon.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on jakanut suomalaisen psykiatrian merkitt\u00e4vimm\u00e4n tunnustuspalkinnon, Kalle Acht\u00e9 -palkinnon, vuodesta 1996 alkaen. Sen ovat saaneet Erik Anttinen 1996, Yrj\u00f6 O. Alanen 1999, Veikko Aalberg 2003, Johannes Lehtonen 2008, Pekka Tienari 2013, Jaana Suvisaari 2018 ja Jouko L\u00f6nnqvist 2023. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n valtuuskunnan j\u00e4sen arkkiatri Nils Oker-Blom lahjoitti t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen tekem\u00e4ns\u00e4 pronssiveistoksen, Illusian, joka on annettu palkinnon saajalle.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on koko toimintansa ajan tukenut ja julkaissut suomalaisen psykiatrian vuosikirjaa Psychiatria Fennicaa. Vuodesta 2017 alkaen se on ilmestynyt verkkojulkaisuna. Psychiatria Fennica on toiminut suomalaisen psykiatrian n\u00e4yteikkunana ulosp\u00e4in ja tarjonnut hyv\u00e4n forumin erityisesti alan nuorille asiantuntijoille sek\u00e4 suomalaista psykiatriaa esitteleville katsausartikkeleille. Vuosikirjan lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on julkaissut vuosikymmenten kuluessa eritt\u00e4in runsaasti suurelle yleis\u00f6lle tarkoitettuja kirjoja, tieteellisi\u00e4 raportteja, v\u00e4it\u00f6skirjoja ja muita julkaisuja. Julkaisutoiminnasta on vastannut toimituskunta p\u00e4\u00e4toimittajan johdolla yhteisty\u00f6ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6n asiamiehen\/toimitusjohtajan sek\u00e4 kirjoittajien kanssa. P\u00e4\u00e4toimittajina ovat olleet Kalle Acht\u00e9 1971-1991, Jouko L\u00f6nnqvist 1992-2008, Timo Partonen (2009-2019), Mauri Marttunen (2020) sek\u00e4 Tuula Kiesepp\u00e4 vuodesta 2021 alkaen.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on edist\u00e4nyt ja tukenut monin tavoin suomalaisen psykiatrian kansainv\u00e4listymist\u00e4, etenkin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin siihen oli kasvavaa tarvetta. Psychiatria Fennica jaettiin ilmais- ja vaihtokappaleina maailmanlaajuisesti useita satoja kappaleita vuosittain. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 toimi tuolloin my\u00f6s lukuisten kansainv\u00e4listen kokousten ja tapaamisten tukijana.<\/p>\n

Aivan toimintansa alusta alkaen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n aktiviteetteihin on kuulunut my\u00f6s mielenterveyden ja kulttuurin eri muotojen yhteisty\u00f6n tukeminen. Olemme olleet j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja tukemassa lukuisia erilaisia tilaisuuksia mielenterveyden ja eri taidemuotojen v\u00e4lille. Yhteisty\u00f6n kohteina ovat olleet muun muassa kirjallisuus, kuvataide, musiikki, elokuva ja teatteri.<\/p>\n

Olemme j\u00e4rjest\u00e4neet ja osallistuneet erilaisiin koulutushankkeisiin ajankohtaisten kehitt\u00e4mistarpeiden mukaisesti. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 oli vahvasti mukana muun muassa hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4reiden mielenterveysosaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 vuosina 1989-1998. My\u00f6hemmin koulutustoimintaa on kohdennettu spesifisin\u00e4 hankkeina psykiatrikunnan lis\u00e4ksi suurelle yleis\u00f6lle sek\u00e4 erityishankkeina my\u00f6s yksitt\u00e4isille yhteisty\u00f6kumppaneille. Riippumattomana asiantuntijayhteis\u00f6n\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on ottanut osaa tarvittaessa mielenterveyden kannalta t\u00e4rkeisiin ja yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4viin teemoihin kuten esimerkiksi itsetuhoisuuteen, vakaviin mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ihin, masennukseen, ty\u00f6- ja toimintakykyyn, nuorten ongelmiin ja koulujen mielenterveyshaasteisiin.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimintaa tuki jo sen alkuvuosina neuvottelukunta. Uusi neuvottelukunta perustettiin 1994 ja puheenjohtajana toimi kansleri Jaakko Honko. S\u00e4\u00e4ti\u00f6ll\u00e4 on ollut tukena my\u00f6s erilaisia toimikuntia, jotka ovat j\u00e4rjest\u00e4neet koulutustilaisuuksia, myyj\u00e4isi\u00e4 ja juhlatilaisuuksia. Suurta mainetta ja paljon hyv\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 tuottivat \u201dSielujen y\u00f6\u201d -tapahtumat, ohjelmalliset gaala-illalliset, joita j\u00e4rjestettiin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tueksi l\u00e4hes vuosittain 1974-94.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tukeminen ja varainhankinta<\/strong>
Voidakseen kohdentaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea mielenterveyden kannalta t\u00e4rkeisiin asioihin s\u00e4\u00e4ti\u00f6 tarvitsee my\u00f6s itse kasvavaa tukea. Oleellinen merkitys on ollut ja tulee aina olemaan lukuisten ihmisten, niin asiantuntijoiden kuin muiden mielenterveydest\u00e4 kiinnostuneiden, pyyteet\u00f6n ja useimmiten n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n osallistuminen eri tavoin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n toimintaan. Se on erilaisten tilaisuuksien ja toimintojen tukemista omalla ty\u00f6panoksella, tilojen antamista, yhteyksien rakentamista, puolesta puhumista, my\u00f6nteisen mielikuvan v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4, asiantuntijana toimimista, monenlaista aktiivista toimintaa ja my\u00f6s suoraa taloudellista tukea. Vuosien kuluessa taloudellista tukeaan ovat antaneet lukuisat yksityishenkil\u00f6t, monet liikeyritykset ja erilaiset yhteis\u00f6t, hyvinkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja usein anonyymeina toimineet tahot. Kaikki tuki on ollut aina tarpeen ja otettu suurella kiitollisuudella vastaan. Pienikin my\u00f6nteisyyden osoitus mielenterveytt\u00e4 kohtaan on aina suurlahjoitus. Auttaminen tekee hyv\u00e4\u00e4!<\/p>\n

Tulevaisuuden haasteet<\/strong>
S\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnan suunta on m\u00e4\u00e4ritelty sen tarkoituspyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ideana on tukea luotettavan tiedon hankkimista mielenterveydest\u00e4 ja sen h\u00e4iriintymisest\u00e4. Luotettavaan tietoon perustuva toiminta vaikuttaa tehokkaimmin mielenterveyden edist\u00e4miseen, h\u00e4iri\u00f6iden ehk\u00e4isyyn ja my\u00f6s hoitoon. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6 tekee intohimoisesti ja korkealla asiantuntemuksella. Asiantuntijana meill\u00e4 on oltava eritt\u00e4in hyv\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, mik\u00e4 on v\u00e4est\u00f6n mielenterveyden kehitys, palvelujen tarve, n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva tiedon taso ja mik\u00e4 on suomalainen erityistiedon tarve. Meid\u00e4n on tartuttava rohkeasti voimavarojemme puitteissa ajankohtaisiin ja strategisesti t\u00e4rkeisiin mielenterveysasioihin.<\/p>\n

Olemme itsen\u00e4inen ja riippumaton s\u00e4\u00e4ti\u00f6, mutta teemme yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden kanssa. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 toimii yhteisen hyv\u00e4n palveluksessa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi toiminnan tulee olla hyvin avointa. Luottamus toimintaamme kohtaan onkin meille kunniakysymys.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n varallisuuden kasvattaminen turvaa s\u00e4\u00e4ti\u00f6toiminnan jatkuvuuden ja takaa antamamme tuen jatkuvan kasvun. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n p\u00e4\u00e4oman kartuttaminen onkin jatkuva haaste jokaiselle hallitukselle.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallinto<\/strong>
S\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 johtaa s\u00e4\u00e4ti\u00f6lain mukaisesti ja hyv\u00e4\u00e4 hallintotapaa noudattaen hallitus. Asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta on vastannut asiamies, vuodesta 2017 toimitusjohtaja. Hallituksen j\u00e4senet ovat edustaneet psykiatrisen tutkimuksen ja mielenterveyden lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4ti\u00f6- ja osakeyhti\u00f6juridiikkaa, talous- ja kiinteist\u00f6osaamista, julkaisutoimintaa ja viestint\u00e4\u00e4 sek\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6osaamista. Hallitukseen ovat vuosien kuluessa kuuluneet perustajaj\u00e4senin\u00e4 Kalle Acht\u00e9 (1971-2003), Pasi H\u00e4rk\u00f6nen (1971-1986), Juhani Kyl\u00e4kallio (1971-), Leena Nikula-Baumann (1971-1999) ja Eero Rechardt (1971-78). My\u00f6hemmin hallituksessa ovat toimineet Pekka Linnanvirta (1976-1989), Jouko L\u00f6nnqvist (1984- ), Esko Tanhuanp\u00e4\u00e4 (1985-2015), Bruno Taajamaa (1987-2001), Ola Saarinen (1989-1997), Kari Pylkk\u00e4nen 1990-2017), Johannes Lehtonen (1996-1999), Raimo K.R. Salokangas (2000-2003), Matti Joukamaa (2004-2007), Jyrki Korkeila (2008-2011), Pekka Luukkainen (2009-2020 ), Mauri Marttunen (2009-), Minna Valkonen-Korhonen (2012-15), Tiina Paunio (2015- ), Tuula Putkinen (2015- ), Sami Pirkola (2016- ), Kaisla Lahdensuo ent. Joutsenniemi (2016- ) ja Nina Lindberg (2017- ) . Hallituksen puheenjohtajana on vuosina 1971-2003 toiminut Kalle Acht\u00e9, sen j\u00e4lkeen Jouko L\u00f6nnqvist (2003-2019) ja Mauri Marttunen (2019-).<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ensimm\u00e4isen\u00e4 asiamiehen\u00e4 toimi Liisa Tapiovaara (1971-1973). H\u00e4nt\u00e4 ovat seuranneet Juha Savander (1974-1979), Aarne Kavilo (1979-1980), Anja Nurmela (1982-1994), Hanna Hemil\u00e4 (1994-1997), Aini Ostamo 1997-2007, Lauri \u00d6sterman ent. Ostamo (2008), Elina Suontama (2009-2012), Satu-Marja Mynttinen (2012-2013), Kaisla Joutsenniemi (2014-2016). Tiia Pirkola valittiin asiamieheksi vuonna 2016 ja toimitusjohtajaksi 2017. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n asiamieheksi valittiin 11\/2024 Marjut Grainger Tiia Pirkolan lopettaessa s\u00e4\u00e4ti\u00f6n teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n historia PSYKIATRIAN TUTKIMUSS\u00c4\u00c4TI\u00d6 MIELENTERVEYDEN TUKENA 1971-2019Jouko L\u00f6nnqvist (p\u00e4ivitetty 01.2026 Marjut Grainger) Psykiatria uudistuu \u2013 s\u00e4\u00e4ti\u00f6 perustetaan 1971Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 perustettiin vuonna 1971. Tuolloin elettiin suurvaltojen vastakkain asettelun aikaa. Presidentti Urho Kekkonen johti Suomen ulkosuhteita. Euroopan hullut vuodet olivat takana p\u00e4in. Nuoret ik\u00e4luokat olivat tulleet aktiivisesti mukaan yhteiskunnan uudistamiseen my\u00f6s Suomessa. Saimme peruskoulun, yliopistouudistuksen ja terveyskeskukset […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-75","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/75","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75"}],"version-history":[{"count":45,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/75\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5814,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/75\/revisions\/5814"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}