{"id":2942,"date":"2019-01-31T13:03:25","date_gmt":"2019-01-31T13:03:25","guid":{"rendered":"http:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/?p=2942"},"modified":"2020-09-30T20:10:35","modified_gmt":"2020-09-30T20:10:35","slug":"in-memoriam-kalle-achte-12-9-1928-30-1-2019","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/2019\/01\/31\/in-memoriam-kalle-achte-12-9-1928-30-1-2019\/","title":{"rendered":"In memoriam Kalle Acht\u00e9 12.9.1928 \u2013 30.1.2019"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

In memoriam<\/strong><\/p>

Kalle Acht\u00e9 12.9.1928 \u2013 30.1.2019<\/strong><\/p>

Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustajaj\u00e4sen ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6n pitk\u00e4aikainen puheenjohtaja professori Kalle Acht\u00e9 kuoli 30. tammikuuta 2019 Helsingiss\u00e4 90-vuotiaana.<\/p>

Kalle Acht\u00e9 oli merkitt\u00e4v\u00e4 psykiatrian kehitt\u00e4j\u00e4 ja mielenterveyden puolestapuhuja. Tultuaan valituksi 39-vuotiaana Helsingin yliopiston psykiatrian professoriksi vuonna 1968, h\u00e4n laittoi liikkeelle energisen\u00e4 ja innokkaana uudistajana lukuisia kehitt\u00e4mishankkeita. H\u00e4nelle oli henkil\u00f6kohtaisesti erityisen merkityksellist\u00e4 Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustaminen ja Psychiatria Fennica oy:n julkaisutoiminnan aloittaminen vuonna 1971. N\u00e4iss\u00e4 hankkeissa toteutuivat Kalle Acht\u00e9n pyrkimys palvella yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Mutkattomat yst\u00e4vyys- ja yhteisty\u00f6suhteet, my\u00f6nteisyys ja rohkeus sek\u00e4 pehme\u00e4 tapa vied\u00e4 vaikeitakin asioita sinnikk\u00e4\u00e4sti eteenp\u00e4in luonnehtivat Kallen tapaa edist\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6n asiaa, mutta my\u00f6s kaikkea, mihin h\u00e4n tarttui.<\/p>

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ensimm\u00e4isess\u00e4 hallituksen kokouksessa 15.6.1971 Kalle Acht\u00e9 kirjasi henkil\u00f6kohtaisesti muistiin, ett\u00e4 \u201dn\u00e4emme tulevaisuuden valoisana ja toiveikkaana\u201d ja ett\u00e4 \u201dtoivottavasti n\u00e4it\u00e4 muistetaan ja ehk\u00e4 siteerataan kun pari vuosikymment\u00e4 on kulunut\u201d. Nyt, kun tilaisuudesta on kulunut yli 47 vuotta ja Kalle on p\u00e4\u00e4ssyt rauhallisesti kaipaamaansa lepoon, mieless\u00e4mme s\u00e4ilyy kuva Kallesta valoisana ja toiveikkaana tulevaisuuden tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>

S\u00e4\u00e4ti\u00f6 toteuttaa ensisijaisesti tarkoitustaan, mutta on my\u00f6s pysyv\u00e4 muistomerkki Kalle Acht\u00e9n ty\u00f6st\u00e4 psykiatrian ja mielenterveyden hyv\u00e4ksi. Olemme syv\u00e4sti kiitollisia Kalle Acht\u00e9n ratkaisevasta panoksesta s\u00e4\u00e4ti\u00f6n synnyss\u00e4, sen tarkoituksen menestyksellisest\u00e4 toteuttamisesta sek\u00e4 toiminnan johtamisesta vuodesta 1971 vuoteen 2003 asti.<\/p>

S\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminnan jatkuvuus ja menestys ovat my\u00f6s kunnioitusta Kallen muistoa kohtaan. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n Kalle Acht\u00e9 -palkinto siirt\u00e4\u00e4 viesti\u00e4 psykiatrisen tutkimuksen ja mielenterveyden edist\u00e4misen t\u00e4rkeydest\u00e4 uusille sukupolville.<\/p>

Kalle Acht\u00e9 syntyi Mikkeliss\u00e4 11.9.1928 mets\u00e4nhoitajaperheeseen. Kodin perint\u00f6n\u00e4 tulivat el\u00e4m\u00e4n perusarvot: ahkeruus, ty\u00f6n arvostus ja is\u00e4nmaallisuus. Kouluvuosinaan Lahdessa Kalle tunnettiin urheilevana, sanavalmiina ja kilpailuhenkisen\u00e4 kaverina, joka oli sosiaalinen, mutta osasi pit\u00e4\u00e4 tarvittaessa my\u00f6s omia puoliaan. Nuoruuden haave lehtimiehen urasta vaihtui l\u00e4\u00e4ketieteen opintoihin. Kalle perusti perheen hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4riksi opiskelevan Hilkan kanssa vuonna 1950.<\/p>

Valmistuttuaan 1954 h\u00e4n aloitti kunnanl\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 Siikaisissa ja viihtyi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Humanistin kiinnostus ihmisiin synnytti halun erikoistua psykiatriaan ja veti h\u00e4net takaisin Helsinkiin, Lapinlahden sairaalaan. Sen my\u00f6t\u00e4 alkoi my\u00f6s pitk\u00e4aikainen sota-aivovammoja koskeva tutkimus- ja kliininen ty\u00f6 Sotainvalidien Veljesliiton Aivovammasairaalassa, Helsingin M\u00e4ntytiell\u00e4. \u00a0Viehtymys kirjoittamiseen alkoi toteutua laajenevan tutkimusty\u00f6n my\u00f6t\u00e4. Ansiokas v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6 skitsofrenian kulusta ja ennusteesta valmistui 1961. Sit\u00e4 Kalle puolusti \u201dterrierin \u00e4rh\u00e4kkyydell\u00e4\u201d, vaikka oli itse leppoisa bokserin kasvattaja. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 Yrj\u00f6 Alanen sai my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4\u00e4n Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n Kalle Acht\u00e9 -palkinnon.<\/p>

Ura jatkui Helsingin kaupungin Hesperian sairaalan apulaisylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 ja my\u00f6hemmin ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4.\u00a0 Kallen kiinnostus psykiatrisen hoidon ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamiseen johti jo 1960-luvulla kansainv\u00e4listen ideoiden toteuttamiseen Hesperian sairaalassa. T\u00e4ll\u00f6in aloitti muun muassa maamme ensimm\u00e4inen psykiatrinen p\u00e4iv\u00e4sairaala toimintansa Helsingiss\u00e4. Samoihin aikoihin Kalle ryhtyi kouluttautumaan psykoanalyytikoksi alan ensimm\u00e4isess\u00e4 koulutusryhm\u00e4ss\u00e4. Helsingin yliopiston psykiatrian professoriksi Kalle Acht\u00e9 valittiin kansainv\u00e4listen asiantuntijoiden arvioinnin perusteella 39-vuotiaana. Viran hoidon h\u00e4n aloitti vuonna 1968 uudistamalla nopeasti ja perinpohjaisesti koko klinikan toiminnan suuresti arvostamansa entisen opettajansa professori Martti Kailan j\u00e4lkeen.<\/p>

Vuodet 1968 – 1991 professorina ja Hyks:n psykiatrian klinikan ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 Lapinlahden sairaalassa olivat Kalle Acht\u00e9n ty\u00f6uran kulta-aikaa. Kehitt\u00e4miskohteina olivat potilaan aseman vahvistaminen, henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen syvent\u00e4minen, l\u00e4\u00e4k\u00e4rin perusopintojen uudistaminen sek\u00e4 voimakas panostaminen erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutukseen. Yliopistoty\u00f6n rinnalla h\u00e4nelt\u00e4 riitti aikaa, kiinnostusta ja voimia kliiniseen ty\u00f6h\u00f6n, yksityisvastaanottoon, sivutoimiin, lukuisiin kehitt\u00e4mishankkeisiin kolmannella sektorilla ja harrastuksiin.\u00a0 T\u00e4h\u00e4n kuohuvan el\u00e4m\u00e4nvaiheeseen sijoittuvat my\u00f6s Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n sek\u00e4 Psychiatria Fennican perustamiset vuonna 1971.<\/p>

Kalle oli kaikissa toimissaan joustava ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen. H\u00e4n antoi aina aikaa ja ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4 muille, mutta my\u00f6s tilaa ja mahdollisuuksia toimia. \u201dKaikki kukat saivat kukkia\u201d niin, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 kehitysvauhtia oli pakko hillit\u00e4. Kehitt\u00e4miselle riitti mahdollisuuksia psykiatrian laidasta laitaan. Nykyaikainen psykiatria vakiinnutti asemansa. Hyv\u00e4t ja kaiken aikaa laajentuneet kansainv\u00e4liset yhteydet auttoivat osaltaan nostamaan Suomen psykiatrian kehityksen eturintamaan. Kallen rajallinen englannintaito ei ollut mik\u00e4\u00e4n este ulkoisten suhteiden rakentamisessa, p\u00e4invastoin se toi muita l\u00e4hemm\u00e4ksi. Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 oli hyv\u00e4 lis\u00e4v\u00e4line kansainv\u00e4listymisen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja tukijana, samoin Psychiatria Fennica julkaisuforumina.<\/p>

Ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 Kalle Acht\u00e9lla oli hyv\u00e4t suhteet Hyks:n hallintoon. Dekaanina h\u00e4n oli yhdist\u00e4v\u00e4 voima professorikollegoittensa v\u00e4lill\u00e4. Lapinlahti oli hyv\u00e4 paikka toimia. Kes\u00e4isin\u00e4 Lapinlahti-p\u00e4ivin\u00e4 se oli parhaimmillaan, mutta toisaalta vanha rakennus oli my\u00f6s modernin psykiatrisen hoidon toteuttamisen esteen\u00e4. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 toimi yliopistosta ja Hyksist\u00e4 erill\u00e4\u00e4n, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ti\u00f6 nivoutui tiiviisti Lapinlahden toimintaan ja mahdollisti asioita, joihin ei muutoin olisi ollut mahdollisuuksia. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n tilaisuudet toteutuivat p\u00e4\u00e4osin Lapinlahden tiloissa ja tukivat omalta osaltaan klinikan tilaisuuksia. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n Lapinlahti-mitali on symbolinen ja samalla hyvin konkreettinen osoitus s\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja klinikan tiiviist\u00e4 yhteiselosta. Mitali luovutettiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti presidentti Urho Kekkoselle vuonna 1977.<\/p>

Tutkijana Kalle oli kiinnostunut skitsofrenian lis\u00e4ksi my\u00f6s itsetuhok\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ja h\u00e4n antoi merkitt\u00e4v\u00e4n panoksen itsemurhien ehk\u00e4isyty\u00f6h\u00f6n, my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti. Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 tuki perustajansa pyrkimyksi\u00e4 ja seurasi h\u00e4nen toimintansa painotuksia, muun muassa tukemalla nuoria tutkijoita, psykoositutkimusta ja tukemalla itsemurhien ehk\u00e4isy\u00e4.<\/p>

Kalle Acht\u00e9 sai osakseen lukuisia huomionosoituksia, joista mainittakoon Suomen ja Maailman Psykiatriyhdistysten kunniaj\u00e4senyydet sek\u00e4 Suomalaisen tiedeakatemian j\u00e4senyys. H\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki sek\u00e4 Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan komentajamerkki. H\u00e4nest\u00e4 on tehty nimikkomitali, useampi muotokuva sek\u00e4 muistelmateoksia useiden omia el\u00e4m\u00e4nvaiheita kuvaavien teosten lis\u00e4ksi. Kalle halusi aina huomioida muita ja olla muille yst\u00e4v\u00e4llinen. Ihmisen\u00e4 h\u00e4n oli l\u00e4mmin ja inhimillinen. Kiireisen\u00e4kin h\u00e4n osasi olla my\u00f6s l\u00e4sn\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli kyky el\u00e4yty\u00e4 potilaan tilanteeseen, tulla l\u00e4helle, mutta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 potilasta arvostava ammatillinen et\u00e4isyys.<\/p>

Kalle oli suorittaja sek\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 vapaa-aikana. H\u00e4n oli liikkujana uupumaton, h\u00e4n juoksi, hiihti ja souti. H\u00e4n liikkui yksin ja yhdess\u00e4 muiden kanssa ja hoiti itse\u00e4\u00e4n muutoinkin esimerkillisesti. Huoli terveydest\u00e4 oli kuitenkin usein mieless\u00e4, monestakin syyst\u00e4. Kuolemanvaara toteutui viimeisen\u00e4 virkavuotena vuonna 1991, kun bakteeri-infektio iski koko voimallaan ja taittoi sananmukaisesti miehen selk\u00e4rangan.\u00a0<\/strong>Kalle kuvaa sairastumistaan ja tuntojaan koskettavasti kirjassaan \u201dKun l\u00e4\u00e4k\u00e4ri sairastuu\u201d (WSOY 1993). Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 jatkui viel\u00e4 pitk\u00e4lle 2000-luvun puolelle, vaikka liikunta oli pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4. S\u00e4\u00e4ti\u00f6n toiminta pysyi kuvassa mukana. Aikaa j\u00e4i nyt entist\u00e4 enemm\u00e4n omalle kirjalliselle tuotannolle, harrastuksille, l\u00e4heisille ja omalle hyv\u00e4lle el\u00e4m\u00e4lle. Suorittaminen alkoi olla takanap\u00e4in.<\/p>

Haasteet terveyden kanssa sek\u00e4 leskeytyminen toivat hetkitt\u00e4in surumielisyytt\u00e4, mutta eiv\u00e4t kuitenkaan masennusta eiv\u00e4tk\u00e4 kuolemanpelkoa. El\u00e4m\u00e4n merkityksellisyys liittyi nyt lapsiin ja heid\u00e4n perheisiins\u00e4, jotka tukivat Kallea aivan loppuun asti. Jo vuosia sitten Kalle totesi, ett\u00e4 h\u00e4n uskoo viel\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 90 vuotta, vaikka h\u00e4nelle oli ennustettu kuolemaa jo alle 30-vuotiaana. Toive pitk\u00e4st\u00e4 ja hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 toteutui lopulta levollisesti, vaikka oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 sankari lausuikin menestysvuosinaan, ett\u00e4 \u201dstressi on el\u00e4m\u00e4n suola\u201d. Helsingin Sanomien 90-vuotishaastattelussaan Kalle muistutti meit\u00e4 onnellisuudesta, joka syntyy lapsista ja ty\u00f6st\u00e4. Oman el\u00e4m\u00e4nkokemuksensa h\u00e4n kiteytti lauseeseen \u201donnellinen on ihminen, jota eiv\u00e4t syyllisyydentunteet paina ja jolla on hyv\u00e4t ihmissuhteet\u201d.<\/p>

Monilla oli mahdollisuus tavata Kalle viimeisen kerran pitk\u00e4n hiljaisen kauden j\u00e4lkeen h\u00e4nen 90-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 alla Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n Kalle Acht\u00e9 -palkinnon julkistamisseminaarissa Helsingin yliopiston pieness\u00e4 juhlasalissa syyskuussa 2018. Tilaisuudesta muodostui ikimuistettava (www.psykiatriantutkimussaatio.fi). Menev\u00e4 mies istui levollisena py\u00f6r\u00e4tuolissa omaisten, yst\u00e4vien ja kollegoiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4.\u00a0 Eri sukupolvet kohtasivat viel\u00e4 kerran ja erosivat hyviss\u00e4 tunnelmissa.<\/p>

Jouko L\u00f6nnqvist<\/p>

Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallituksen puheenjohtaja\u00a0\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

In memoriam Kalle Acht\u00e9 12.9.1928 \u2013 30.1.2019 Psykiatrian Tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n perustajaj\u00e4sen ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6n pitk\u00e4aikainen puheenjohtaja professori Kalle Acht\u00e9 kuoli 30. tammikuuta 2019 Helsingiss\u00e4 90-vuotiaana. Kalle Acht\u00e9 oli merkitt\u00e4v\u00e4 psykiatrian kehitt\u00e4j\u00e4 ja mielenterveyden puolestapuhuja. Tultuaan valituksi 39-vuotiaana Helsingin yliopiston psykiatrian professoriksi vuonna 1968, h\u00e4n laittoi liikkeelle energisen\u00e4 ja innokkaana uudistajana lukuisia kehitt\u00e4mishankkeita. H\u00e4nelle oli henkil\u00f6kohtaisesti erityisen merkityksellist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-2942","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tiedotteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2942","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2942"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2942\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3412,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2942\/revisions\/3412"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2942"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2942"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2942"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}