{"id":5114,"date":"2023-04-06T07:51:06","date_gmt":"2023-04-06T07:51:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/?p=5114"},"modified":"2023-04-06T07:54:21","modified_gmt":"2023-04-06T07:54:21","slug":"tiedenostoja-perustason-rooli-vahvistuu-nuorten-mielenterveyden-ongelmien-ja-hairioiden-varhaisessa-tuessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/2023\/04\/06\/tiedenostoja-perustason-rooli-vahvistuu-nuorten-mielenterveyden-ongelmien-ja-hairioiden-varhaisessa-tuessa\/","title":{"rendered":"Tiedenostoja: Perustason rooli vahvistuu nuorten mielenterveyden ongelmien ja h\u00e4iri\u00f6iden varhaisessa tuessa"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Tiedenostoja: Perustason rooli vahvistuu nuorten mielenterveyden ongelmien ja h\u00e4iri\u00f6iden varhaisessa tuessa<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Nuorten mielenterveyspalveluiden kysynn\u00e4n jatkuvasti kasvaessa h\u00e4iri\u00f6iden hoidon kehitt\u00e4minen perustason palveluissa on olennaista. T\u00e4t\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Tulevaisuuden SOTE-keskus ohjelmassa, ett\u00e4 osana Mielenterveysstrategian toteutusta. Depressio on ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6iden ohella keskeisimpi\u00e4 mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 nuoruusik\u00e4isill\u00e4 ja sen ilmaantuvuus on arviolta 2 %. Menetelm\u00e4osaaminen depression hoidossa perustasolla on kuitenkin vaillinaista. Yksi soveltuva menetelm\u00e4 on nuorten interpersonaalinen ohjanta (IPC-N), jota ollaan nyt osana kansallista mielenterveysstrategiaa levitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansallisesti. Implementoinnin t\u00e4h\u00e4nastisia vaiheita ja kunnianhimoista suunnitelmaa noin 1600 ammattilaisen kouluttamisesta menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n arvioidaan Linnarannan ym. tuoreessa artikkelissa. Menetelm\u00e4n implementointi perustasolle toteutetaan laaja-alaisena yhteisty\u00f6n\u00e4, johon osallistuvat keskeisesti viisi yliopistoklinikkaa, Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keskeinen osa strategiaa on, ett\u00e4 menetelm\u00e4n juurtuminen, saatavuus ja vaikuttavuus varmistetaan. T\u00e4t\u00e4 tukevat esimerkiksi kansallisesti yhtenev\u00e4iset oiremittarit sek\u00e4 toteutuneiden interventioiden ja n\u00e4it\u00e4 antavien henkil\u00f6iden tallentuminen terveydenhuollon rekistereihin. Ammattilaisten koulutusten eteneminen on edennyt aikataulussa, mutta menetelm\u00e4n levi\u00e4misess\u00e4 on viel\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 alueellisia eroja. Se, miten menetelm\u00e4 juurtuu osaksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4 ja mik\u00e4 sen tosiel\u00e4m\u00e4n vaikuttavuus on, tarkentuvat tulevassa seurannassa. Linnaranta ym. A national implementation of interpersonal counselling, adolescent version (IPC-A) in Finland. Psychiatria Fennica 2022; 53:34<\/em>–<\/em>35. https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/Psychiatria_Fennica-2022-Linnaranta.pdf<\/a><\/em><\/p>

IPC-N-menetelm\u00e4n kansallinen levitt\u00e4minen ja juurruttaminen on poikkeuksellisen suuri ponnistus, johon liittyy merkitt\u00e4vi\u00e4 haasteita. Espoon kouluissa vuosina 2016-2017 toteutettiin pilottitutkimus \u00a0IPC-N-menetelm\u00e4n implementoinnista. Ty\u00f6ntekij\u00e4t raportoivat useista haasteista uuden menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa. Esimerkiksi nuorten arviointi koettiin vaikeaksi ja ty\u00f6ntekij\u00e4t kokivat oppineensa IPC-N-menetelm\u00e4n vaihtelevasti. Riitt\u00e4v\u00e4n ajan turvaaminen ty\u00f6ntekij\u00f6ille interventioiden toteuttamiseen oli my\u00f6s kriittisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kirjoittajien pohdinta haasteiden tiedostamisesta ja ongelmatilanteiden ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 juuri nyt menetelm\u00e4n levitt\u00e4misen koskiessa suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia eri puolilla Suomea. Ranta ym. Treating adolescent depression in multi-professional school health and welfare services with IPC-A: Implementation results from a national pilot trial. Psychiatria Fennica 2022; 53:36<\/em>–<\/em>55.\u00a0<\/em>https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/Psychiatria_Fennica-2022-Ranta.pdf<\/a><\/p>

Ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t ovat merkitt\u00e4v\u00e4 h\u00e4iri\u00f6ryhm\u00e4 nuoruusik\u00e4isill\u00e4 ja niiden yhteenlaskettu esiintyvyys on arviolta 10-15 %. Keskeisin n\u00e4ist\u00e4 on sosiaalisten tilanteiden pelko, johon liittyy voimakas ahdistus siit\u00e4, ett\u00e4 joutuu muiden toimesta negatiivisella tavalla arvioiduksi. Nuori rakentaa omaa identiteetti\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla sen perusteella, miten h\u00e4n ajattelee muiden h\u00e4net n\u00e4kev\u00e4n. N\u00e4in ollen sosiaalisiin tilanteisiin liittyv\u00e4 h\u00e4pe\u00e4n pelko voi olla nuorelle hyvin invalidisoivaa ja aiheuttaa pitk\u00e4aikaista toimintakyvyn alenemaa tai jopa syrj\u00e4ytymist\u00e4. My\u00f6s hoitomenetelm\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida n\u00e4m\u00e4 nuoruusi\u00e4lle leimalliset piirteet. Lampela ym. tapaussarjatutkimuksessa tutkittiin sosiaalisten tilanteiden pelon tunnistamisen tukemista ja perustasolle soveltuvan hoitointervention vaikuttavuutta. Yhteens\u00e4 10 tutkittavaa rekrytoitiin viidest\u00e4 yl\u00e4koulusta Tampereella ja he olivat keskim\u00e4\u00e4rin 13,8-vuotiaita. Nuoria hoidettiin 10 k\u00e4ynnin mittaisella sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon tarkoitetulla interventiolla (DOCT-SAD). DOCT-SAD on Tampereen yliopistossa kehitetty kehityssensitiivinen kognitiiviseen psykoterapiaan perustuva menetelm\u00e4, joka yhdist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4ty\u00f6skentely\u00e4. Nuorten terapeutteina toimivat kaksi psykologian opiskelijaa, jotka saivat koulutuksen menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Intervention j\u00e4lkeen nuorten ahdistuneisuusoireissa havaittiin merkitsev\u00e4 v\u00e4henem\u00e4 ja h\u00e4iri\u00f6n tunnistamisen tukeminen kouluterveydenhuollossa kuvautui hy\u00f6dyllisen\u00e4. My\u00f6s nuoret itse olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 ja sitoutuivat interventioon erinomaisesti. Lampela ym. <\/em>Brief, developmentally oriented cognitive therapy for adolescents with social anxiety disorder: A case series from a pilot evaluation. Psychiatria Fennica 2022; 53:56<\/em>–<\/em>75.<\/em>\u00a0https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/Psychiatria_Fennica-2022-Lampela.pdf<\/a><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiedenostoja: Perustason rooli vahvistuu nuorten mielenterveyden ongelmien ja h\u00e4iri\u00f6iden varhaisessa tuessa Nuorten mielenterveyspalveluiden kysynn\u00e4n jatkuvasti kasvaessa h\u00e4iri\u00f6iden hoidon kehitt\u00e4minen perustason palveluissa on olennaista. T\u00e4t\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Tulevaisuuden SOTE-keskus ohjelmassa, ett\u00e4 osana Mielenterveysstrategian toteutusta. Depressio on ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6iden ohella keskeisimpi\u00e4 mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 nuoruusik\u00e4isill\u00e4 ja sen ilmaantuvuus on arviolta 2 %. Menetelm\u00e4osaaminen depression hoidossa perustasolla on kuitenkin vaillinaista. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5114","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5114"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5119,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5114\/revisions\/5119"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5114"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}