{"id":5120,"date":"2023-04-06T07:57:19","date_gmt":"2023-04-06T07:57:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/?p=5120"},"modified":"2023-04-06T07:59:22","modified_gmt":"2023-04-06T07:59:22","slug":"tiedenostoja-nuorten-depressiivisen-kaytoshairion-sairaalahoidon-vaikuttavuudesta-tarvitaan-lisaa-tutkimuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/2023\/04\/06\/tiedenostoja-nuorten-depressiivisen-kaytoshairion-sairaalahoidon-vaikuttavuudesta-tarvitaan-lisaa-tutkimuksia\/","title":{"rendered":"Tiedenostoja: Nuorten depressiivisen k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6n sairaalahoidon vaikuttavuudesta tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimuksia"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Tiedenostoja: Nuorten depressiivisen k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6n sairaalahoidon vaikuttavuudesta tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimuksia<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Nuorten psykiatrisen hoidon riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja laatu ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua. Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorten psykiatrisilla vuodeosastoilla vuosina 2002\u20132011 depressiivisen eli masennusoireisen k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6n vuoksi osastohoidossa olleiden nuorten saamaa hoitoa tutkittiin rekisteripohjaisesti. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osana sairaalahoitoa. Tutkimusaineisto koostui 13\u201317-vuotiaista nuorista (n = 39), joilla oli diagnosoitu depressiivinen k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6. Psykososiaalisten interventioiden ohella l\u00e4\u00e4kehoito oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin 80 % hoitojaksoista.<\/p>

Masennusl\u00e4\u00e4kitys oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty noin 65 %:lle tyt\u00f6ist\u00e4 ja pojista, ja yleisimmin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt masennusl\u00e4\u00e4kkeet olivat fluoksetiini, mirtatsapiini, sitalopraami ja essitalopraami. Psykoosil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty tyt\u00f6ist\u00e4 80 %:lle ja pojista 48 %:lle, mik\u00e4 ero oli tilastollisesti merkitsev\u00e4. K\u00e4ytetyimm\u00e4t psykoosil\u00e4\u00e4kkeet olivat ketiapiini ja olantsapiini. Ketiapiinia k\u00e4ytettiin erityisesti tytt\u00f6jen ja my\u00f6s vapaaehtoisessa hoidossa olevien hoitoon, kun taas olantsapiinia m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin usein tahdosta riippumattomassa hoidossa oleville nuorille. Tyt\u00f6ill\u00e4 esiintyi useammin itsetuhoisuutta, mutta harvemmin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 vahingoittavaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, ja heill\u00e4 hoito oli useammin vapaaehtoista. Ero psykoosil\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4lill\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Ketiapiinia on voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tyt\u00f6ill\u00e4 yleisen ahdistuksen ja itsetuhoisuuden hoitoon, mik\u00e4 saattaa osittain selitt\u00e4\u00e4 eroa.<\/p>

Psykiatrisen vuodeosastohoidon aikana nuorten psykososiaalinen toimintakyky parani ja masennusoireet lievittyiv\u00e4t tilastollisesti merkitsev\u00e4sti. Mielenkiintoista oli, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 huolimatta psykiatristen yksik\u00f6iden henkil\u00f6st\u00f6 arvioi hoitotuloksen tyydytt\u00e4v\u00e4ksi vain 26 % vuodeosastohoidoista, ja yli 40 % sairaalahoidoista keskeytettiin hoidon heikon tehon vuoksi. Julkisuudessa on vaadittu muun muassa nuorten sairaalatasoisen hoidon lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella ainakin depressiivisen k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6n osalta asia kaipaa lis\u00e4selvityksi\u00e4.<\/p>

Lecklin ym. A retrospective study of hospitalized adolescents suffering from depressive conduct disorder. Psychiatria Fennica <\/em>2022; 53:154-167 <\/em>https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/Psychiatria_Fennica-2022-Lecklin.pdf<\/em><\/a><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t\t\t\n\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiedenostoja: Nuorten depressiivisen k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6n sairaalahoidon vaikuttavuudesta tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimuksia Nuorten psykiatrisen hoidon riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja laatu ovat her\u00e4tt\u00e4neet paljon keskustelua. Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorten psykiatrisilla vuodeosastoilla vuosina 2002\u20132011 depressiivisen eli masennusoireisen k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6n vuoksi osastohoidossa olleiden nuorten saamaa hoitoa tutkittiin rekisteripohjaisesti. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osana sairaalahoitoa. Tutkimusaineisto koostui 13\u201317-vuotiaista nuorista (n = 39), joilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"elementor_header_footer","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-5120","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5120","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5120"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5120\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5124,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5120\/revisions\/5124"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5120"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5120"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.psykiatriantutkimussaatio.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5120"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}